Kuvitellaan, että eteesi tupsahtaa lampun henki, joka antaa sinun toteuttaa yhden lapsiasi koskevan toiveen. Mikä se olisi? Monen vanhemman vastaus on, että lapsestani kasvaisi onnellinen aikuinen.
Toiveen toteutumiseen ei välttämättä tarvita lampun henkeä. Pitkälle pääsee jo näillä neuvoilla, jotka on napattu Christine Carterinkirjasta Raising Happiness – 10 simple steps for more joyful kids and happier parents.
1. Pidä huolta itsestäsi.
Vanhemman mielentila vaikuttaa vahvasti siihen, millainen mielentila lapsella on. Pidä siis huolta omasta jaksamisestasi. Ota omaa aikaa ja tee asioita, joista pidät: tapaa ystäviä, harrasta liikuntaa, josta pidät, lue kirjoja, hanki mieluinen harrastus. Samalla annat lapselle mallin, miten omasta hyvinvoinnista huolehditaan.
2. Opeta lapselle, miten solmitaan ja pidetään yllä ihmissuhteita.
Opetuksen ei tarvitse olla suurisuuntaista. Riittää, että rohkaiset lasta osoittamaan toisille pieniä ystävällisiä tekoja – kiittämään, kehumaan, kannustamaan. Kerro ystävällisesti käyttäytyneelle lapsellesi, miten ylpeä hänestä ja hänen käytöksestään olit. Arjen ystävällisyys lisää tutkitusti hyvinvointia ja onnellisuutta.
3. Palkitse yrittämisestä, älä täydellisyyden tavoittelusta.
Vanhemmat, jotka korostavat voittojen ja saavutusten merkitystä, kasvattavat lapsistaan todennäköisemmin ahdistuneita suorittajia. Kehu siis lasta yrityksestä, älä pelkästään menestyksestä. Erään tutkimuksen mukaan lapset, joita kehuttiin heidän älynsä perusteella, valitsivat jatkossa helppoja tehtäviä, jotta saisivat onnistumisestaan kehuja jatkossakin. Sen sijaan lapset, jotka olivat saaneet kehuja kovasta yrityksestä, valitsivat jatkossa haastavampia tehtäviä – ja oppivat niistä enemmän kuin helpommalla itsensä päästäneet.
4. Kannusta positiivisuuteen.
Mieti, miten itse suhtaudut maailmaan? Onko kuppisi puolityhjä vai puolitäysi? Ovatko mahdollisuudet haasteita vai esteitä? Myönteistä suhtautumistapaa voi opetella. Se kannattaa, sillä tutkimusten mukaan optimistit pärjäävät usein elämässä paremmin, elävät terveempinä ja pidempään ja onnistuvat paremmin ihmissuhteissaan.
5. Opeta lapselle tunnetaitoja.
Tunneäly on taito, jota voi opetella, ei synnynnäinen kyky. Opeta lasta ensin tunnistamaan omat tunteensa. Kun lapsi saa kiukkukohtauksen, käytä kolmen kohdan ohjelmaa: osoita myötätuntoa, nimeä tunne ja kerro lapselle, että on ihan ok tuntea suuttumusta/surua/pelkoa/vihaa.
6. Opeta lapselle, mistä onni syntyy.
Onnea voi tietoisesti lisätä. Jutelkaa yhdessä, milloin lapsi on tuntenut itsensä tyytyväiseksi ja miten hetkiä voisi olla arjessa enemmän. Yksinkertaisimmillaan onnea tuovat perustarpeiden tyydyttyminen: että lapsi on nukkunut riittävästi ja syönyt hyvin.
7. Opeta lapselle itsekuria.
Itsekurin on todettu olevan parempi menestyksen ennustaja kuin älykkyyden. Itse asiassa mikään ei ennusta elämässä pärjäämistä yhtä hyvin kuin itsekuri, tutkimukset kertovat. Itsekuriakin voi harjoitella. Paras keino opettaa lapselle itsekuria on vanhempien esimerkki. Pieneltä lapselta ei voi odottaa yhtä suurta itsekuria kuin kouluikäiseltä.
8. Anna aikaa leikille.
Lapsille voi olla haastavaa opettaa mielenrauhaa lisäävää mindfulnessia. Mutta tiedätkö, mikä on lasten omaa mindfulnessia? Leikki! Leikkiessään lapsi elää hetkessä ja unohtaa maailman ympärillään. Tutkimusten mukaan lasten leikkiaika on vähentynyt dramaattisesti vuosien mittaan. Varmista, että lapsella on arjessaan riittävästi aikaa vapaaseen, ohjelmoimattomaan leikkiin. Television katsomista ja peliaikaa kannattaa sen sijaan rajoittaa.
9. Syökää yhdessä.
Yhteiset ruokailuhetket vahvistavat perhesidettä. Ruokapöydässä on hyvä käydä läpi päivän tapahtumat. Ruoka ei ole se pointti vaan yhdessäolo.
LÄHDE: ILTASANOMAT