Pikkukonsteilla työyhteisö kääntyy joko menestysten tai menetysten tielle. Maailmankuulu luovuuden tutkija antoi toimistotyöntekijöille päiväkirjat ja teki niiden perusteella hyvin yksinkertaisia, mutta myös mullistavia johtopäätöksiä. Harvardin yliopistossa työskentelevä professori Teresa Amabile pystyi päättelemään päiväkirjojen avulla, miten hyvä tai huono päivä työntekijällä milloinkin oli ollut. Kaiken tämän perusteella tutkija löysi neljä keinoa parantaa luovuutta ja samalla työtehoa.
| Amadine on Harward Business Schoolin professori ja maailman johtavia luovuuden tutkijoita. |
Amabilen tutkimustuloksista kertoo Business Insider. Tutkija jakaa löydöksensä neljään osaan. Edistyminen huumaa Amabile väittää, ettei mikään ei ole motivoivampaa kuin edistyminen mielekkäässä työssä ja vastaavasti mikään sen kuluttavampaa kuin takaiskut vastaavissa tilanteissa. ”Johtajille edistymisen helpottaminen on tehokkain tapa vaikuttaa. Vaikka edistyminen tapahtuisi pienin askelin, ihmisen tunne edistymisestä voi muuttaa surkean päivän paisteiseksi.” ”Pienillä voitoilla on usein yllättävän vahva positiivinen vaikutus ja pienillä tappioilla yllättävän vahva negatiivinen vaikutus.” Amabile sanoo ryhmänsä testanneen vaikutuksia tiukasti kahdella tavalla. Molemmat vahvistivat oletuksen. Leikkiä tulella Toinen Amabilen löydös väittää, että liika kiire tappaa luovuuden, mutta nin tekee myös kiireettömyys. Luovuuden lisäksi kiire tappaa myös moraalin. Jos työntekoon ei aseteta minkäänlaisia aikarajoja, deadlineja, se johtaa lisäksi tylsistymiseen. Amadile siis päättelee, että matala tai kohtalainen kiire tuottaa parhaat tulokset. Liian paljon stressiä ei saa olla. Kiire on Amadilen mukaan yksi mielenkiintoisimmista tutkituista asioista. Vaikka lyhyitä aikoja kestävä satunnainen kiire voi olla innostava, jo viikkoja kestävä tai jopa lyhyempiaikainen kiire on ”leikkiä tulella”. ”Jos johtajat säännöllisesti asettavat mahdottomia aikarajoja tai mahdottoman suuria työtaakkoja, työntekijät stressaantuvat, ovat onnettomia, motivoitumattomia ja palavat loppuun. Silti ihmiset vihaavat tylsyyttä. Matala tai kohtalainen kiire näyttää optimaaliselta ylläpitämään positiivisia ajatuksia, tunteita ja työtehoa.” Amadile kertoo huomanneensa, että äärimmäisen kiireisinä päivinä parhaatkin ammattilaiset keksivät 45 prosenttia pienemmällä todennäköisyydellä uusia ideoita tai ratkaisivat monimutkaisia ongelmia. Vielä pahempaa tutkijoiden mielestä oli se, että tällainen pienemmän luovuuden ”painekrapula” kestää kaksi päivää tai jopa kauemmin. Ei rahalle, kyllä bonuksille Kolmas Amedilen ”opetus” liittyy rahaan ja siihen toisin päin kuin mitä yleensä olemme tottuneet ajattelemaan. Raha ei motivoi, tutkija väittää – ei ainakaan luovuudessa. Amedilen tutkimusten mukaan taide, jota tehdään rakkaudesta itse taiteeseen on korkeatasoisempaa kuin taide, jota tehdään rahasta. Se vanha suomalainen sananparsi, jonka mukaan rahalla saa ja hevosella pääsee, ei siis pidä paikkaansa. Professori on tutkinut ehdollisten palkintojen vaikutuksia luovaan prosessiin. ”Meidän tuloksemme olivat melko hätkähdyttäviä”, tutkijat kirjoittivat. ”Tilaustyöt olivat huomattavasti vähemmän luovia kuin muutoin luodut teokset, mutta tekniseltä laadultaan niissä ei ollut eroja. Taiteilijat myös kertoivat tuntevansa olonsa huomattavasti rajoittuneemmiksi tehdessään tilaustöitä.” Mitä on tehtävissä, jos raha siis rajoittaa luovuutta? Amedile suosittelee bonuksia. Niiden hän on huomannut ainakin joissakin tapauksissa lisäävän luovuutta. Bonuksiinkaan ei kuitenkaan saa tarrautua. Toistuvina niistä voi tulla eräänlainen automaatti, joka lopulta rapauttaa suorituskykyä. Yksi vaihtoehto on myös antaa palkintoja, jotka tukevat henkilökohtaista motivaatiota. Sellaisiksi sopivat esimerkiksi tunnustuksen antaminen, avulias palaute, aika tai vapaus. Hyvä fiilis kantaa Neljäs ja viimeinen keino luovuuden saattamisessa kukoistukseen on samalla tavallaan myös ensimmäinen. Ilman tätä keinoa ei ole muitakaan. Se on onnellisuus. ”Mitä positiivisemmassa tunnetilassa henkilö on tiettynä päivänä, sitä luovempaan ajatteluun hän pystyy tuona päivänä.” Tällä asialla on myös samantyyppinen vaikutus kuin aikaisemmin puheena olleella kiireellä, mutta täsmälleen toiseen, positiiviseen suuntaan. Positiivinen tunnetila vaikuttaa positiivisesti seuraavan kahden päivän ajan. Tällaisten ihmisten luovuus kasvaa 50 prosenttia. Tämä saattaa johtua professorin mukaan ilmiöstä, jota psykologit kutsuvat itämisajan vaikutukseksi. Mukava tunnelma tavallaan leventää ajattelua, siis suurentaa kognitiivista vaihtelua. Se puolestaan voi kestää päiviä. Tällainen kognitiivinen vaihtelu voi johtaa Amedilen mukaan uusiin oivalluksiin työssä.
Lähde: Kauppalehti.fi